Pilaako vihlonta lomareissusi?

Vihlonta – ikuinen riesa?

Vihlonta on yksi yleisimpiä syitä hakeutua hammaslääkärin vastaanotolle. Monesti käynti on kuitenkin turha.

Mistä vihlonta johtuu?

Vihlontaa voi aiheuttaa useat eri syyt. Jotkut niistä ovat hoidettavia, mutta osa sellaisia joita ei tarvitse hoitaa. Ikenen tulehdus, lohkeamat ja hampaan reikiintyminen on yleisimpiä hoitoa vaativia vihlonnan aiheuttajia. Harvinaisempaa mutta suhteellisen yleistä on myös purentafysliologisten vaivojen, kuten yöllisen narskuttamisen, kehittämä vihlonta hampaiden ympärillä.

Joskus vihlontaa ei tarvtise tai ei voi hoitaa vaan se paranee itsestään ajan kuluessa. Palaamme tähän myöhemmin.

Ientulehdus ja lohkeamat ovat helposti havaittavissa visuaalisella silmäyksellä. Lisäksi ientulehduksen havaitsemiseen hammaslääkäri voi käyttää erilaisia instrumentteja kuten ientaskumittaria, hammaslankaa tai hammasväliharjoja. Näistä viimeisempiä on saatavilla myös potilaiden käyttöön helposti. Esimerkiksi ruokakaupoista tai apteekista. Ientulehduksen hoito ei aina vaadi heti hammaslääkärin väliintuloa vaan vihlonta ja epämukavuus suussa lähtee paranemaan hyvällä omahoitorutiinilla. Lisäksi hyödyllisempää voi olla ensin käydä suuhygienistin vastaanotolla ja vastan sen jälkeen hammaslääkärin luona, jos ientulehdus ei ota parantuaakseen.

Lohjenneen hampaan kohdalla vihlonta voi johtua monesta syystä. Hammas voi olla halki juureen(ja hermoon) asti, jolloin vihlonta ei yleensä laannu ennenkuin hammas on poistettu. Juureen asti haljenneelle hampaalle ei ole muuta hoitokeinoa. Tavanomainen lohkeama, joka ulottuu hammasluuhun, voi niin ikään aiheuttaa vihlontaa ja yleensä vihlonta häviää kun hammas on paikattu kuntoon.

Hampaan reikiintymisen aiheuttama vihlonta vaatii yleensä suhteellisen syvän reiän, joka ulottuu ainakin lähes hampaan hermoon. Hammaslääkärin on melko helppoa nähdä laaja reikiintyminen, mutta potilaalle itselleen se voi olla hankalaa löytää. Pienet hammasvälien reikiintymät taas ovat hankalia diagnosoida myös hammaslääkärille ja voivat vaatia röntgen-tutkimuksen tilanteen selvittämiseksi.

Vihlontaa voi esiintyä myös esimerkiksi vasta paikatussa hampaassa tai juuri poistetun hampaan alueella. Nämä ovat tavanomaisia oireita ja kuuluvat paranemiseen. Yleensä paikatun hampaan tai poistetun hampaan ympäristön vihlonta lakkaa muutamassa viikossa. Jos vaiva on kestänyt pidempään, niin asiasta on syytä konsultoida hammaslääkäriä.

HammasHelppi-palvelun avulla voit saada apua selkeisiin lohkeamiin, reikiintymiin ja ientulehduksen hoitoon. Lisäksi sinua askarruttavat tummat pisteet voidaan tarkistaa videoyhteyden avulla ja tarvittaessa ohjata oikeanlaiseen jatkohoitoon.